Metroskenaariossa on metroyhteyteen tukeutuvat tehokkaimmat ja laajat rakentamisalueet. Metrokaupunki on rakentamisen suhteen maksimi skenaario. Alueelle tulisi kaksi uutta metrokeskusta: Östersundomiin ja Sakarinmäkeen. Etenkin metroasemien ympäristöt on tehokkaasti ja tiiviisti rakennettuja, muut asumisen alueet koostuvat monipuolisesti erilaisista talotyypeistä. Metroa jatkettaisiin Mellunmäestä Östersundomiin, mikä mahdollistaisi vaihdottomat yhteydet Helsingin keskustaan ja muualle metron varrelle. Tämä skenaario mahdollistaisi noin 60 000-70 000 uutta asukasta ja noin 10 000-15 000 työpaikkaa.

Urbaani pientalovaltainen ratikkakaupunki -skenaariossa on yhtä laajat rakentamisen alueet kuin metroskenaariossa, mutta rakentamisen tehokkuus on pienempi. Skenaarion kaupunkirakennetta määrittää Itäväylän suunnasta tuleva pikaratikkayhteys, jonka varrelle keskusten ja tiiviimmän rakentamisen alueet sijoittuvat. Asumisen alueilla painottuvat monenlaiset kaupunkipientalot (kytketyt pientalot, paritalot ja omakotitalot), joten alueen kaupunkirakenne on pienipiirteisempi kuin metroskenaariossa. Ratikkaskenaarioissa on vaihtoehtoisia pikaratikkalinjauksia, joita on kuvattu myöhemmin sivulla 5. Tämä skenaario mahdollistaisi noin 40 000-50 000 uutta asukasta ja noin 8 000-10 000 työpaikkaa.

Tiiviissä ja tehokkaassa ratikkakaupungissa on edellisiin skenaarioihin verrattuna selvästi pienemmät rakentamisen alueet, mutta rakentamisen tehokkuus on edellistä ratikkakaupunkia suurempi ja on suunnilleen sama kuin metroskenaariossa. Tehokas rakentaminen tarkoittaa etenkin ratikan varren keskuksissa kerrostalovaltaista rakentamista, myös muilla uusilla alueilla painottuu kerrostalovaltaisuus enemmän kuin muissa skenaarioissa. Pienemmät rakentamisen alueet tarkoittavat, että Östersundomin viheralueiden pinta-ala on selvästi suurempi kuin edellisissä skenaarioissa. Myös tässä skenaariossa on samat vaihtoehtoiset pikaratikkalinjaukset. Skenaario mahdollistaisi noin 45 000-55 000 uutta asukasta ja noin 7 000-9 000 työpaikkaa.

Pienen ratikkakaupunki -skenaarion tavoitteena on selvittää, onko olemassa edellytyksiä suppealle rakentamisalueelle ja matalammalle tehokkuudelle yhdistettynä pikaraitiotien edellytyksiin. Tämä on rakentamisen ns. minimi-skenaario. Tämä skenaario on edelliseen skenaarioon verrattuna kaupunkipientalovaltaisempi ja tässä skenaariossa on myös pienemmät keskusta-alueet. Ratikkavyöhykkeellä on tiiviimpää rakentamista, muilla asuinalueilla painottuvat monenlaiset kaupunkipientalot. Pieni ratikkakaupunki mahdollistaisi noin 25 000-30 000 uutta asukasta ja noin 4 000-6 000 työpaikkaa.

Kehittyvä nykytila on skenaario, jossa uutta asuinrakentamista syntyy vain nykyisiä asuinalueita maltillisesti täydentämällä. Tämä mahdollistaisi noin 2 000-6 000 uutta asukasta ja vähäisen työpaikkamäärän kasvun asukasmäärästä riippuen. Tämä skenaario toimii myös vertailuvaihtoehtona suhteessa raiteisiin perustuville skenaarioille. Östersundomiin ei tulisi uusia laajoja rakentamisen alueita. Pienehkö rakentamisen määrä ei mahdollistaisi raideyhteyttä alueelle, vaan joukkoliikenne perustuisi jatkossakin bussiyhteyksiin. Vakiintuneiden pientaloalueiden asemakaavoitusohjelma on käynnissä jo Landbossa ja Karhusaaren pohjoisosassa​.

Matkailun, virkistyksen ja luonnonsuojelun Östersundom tarkoittaa alueen kehittämistä luonnon, virkistyksen, kulttuuriympäristöjen ja matkailun lähtökohdista. Myös alueen toimiminen hiilinieluna olisi tässä keskeistä. Alueen luonnonsuojelualueita sekä ulkoilu- ja virkistysverkostoa laajennettaisiin merkittävästi. Alueelle voisi tulla esimerkiksi leirintäalue, uusia ulkoilu- ja ratsastusreittejä ja latuja, uimaranta sekä veneilymahdollisuuksia. Tässä skenaariossa Östersundomiin ei tulisi uusia laajoja rakentamisen alueita, mutta nykyisiä asuinalueita täydennettäisiin. Tämä mahdollistaisi maltillisen asukasmäärän (noin 2 000- 6 000 asukasta) kasvun ja vähäisen työpaikkamäärän kasvun asukasmäärästä riippuen. Alueen joukkoliikenne perustuisi jatkossakin bussiyhteyksiin.

Elinkeinoalueiden Östersundom toimisi etenkin tilaa vievien toimintojen alueena. Alueen työpaikkapotentiaali olisi noin 1 500-4 000 uutta työpaikkaa. Tässäkin skenaariossa Östersundomiin ei tulisi uusia laajoja asuinrakentamisen alueita, mutta nykyisiä asuinalueita täydennettäisiin, joka mahdollistaisi maltillisen asukasmäärän (noin 2 000-6 000 asukasta) kasvun. Alueen joukkoliikenne perustuisi jatkossakin bussiyhteyksiin.